Assartuineq angallannerlu
Attaveqarneq
Kalaallit Nunaanni aqquserngit takissussaat katillugit 370 kilometerit missaaniipput. Pisortanit aqqusinniat annertunersaat Nuummiippoq. Tabel 2-mi takuneqarsinnaapput illoqarfinni aqquserngit takissusaat. Aqquserngit illoqarfiit ataasiakkaat iluini atugaapput. Illoqarfiit akornanni aqqusineqanngilaq. Kujataani savaateqarfiit ilaannut atassusiisunik aqqusineqarpoq.
Ilaasunik
angallassineq nassiussanillu
assartuineq umiarsuakkut timmisartukkullu ingerlanneqartarpoq.
1960-ikkut aallartinneranni
Grønlandsfly A/S (maanna
Air Greenland A/S) ingerlaarfiliorpoq, qulimiguullit timmisartullu tunngavigalugit.
Kalaallit Nunaanni mittarfeqarfiit 14-iupput, heliportit
tallimat, qulimiguulinnullu
miffissiat 39-it. Ilaasut Kalaallit Nunaannut Kalaallillu Nunaannit Kangerlussuup Narsarsuulluunniit mittarfii aqqutigalugit aallarlutillu tikittarput. Aamma mittarfik Kulusummiittoq Tasiilap eqqaaniittoq, Ilulissat Nuullu Islandimiit tikittarfiuvoq.
Kalaallit Nunaanni umiarsualiviit 16-iupput kiisalu nunaqarfinni talittarfiit aalisakkanillu usingiaaviit
60-iullutik. Umiarsuarnut Atlantikkukkoortaatinut
umiarsualiviit, aalisakkanik
usingiaaviit, talittarfiit puttasullu 250-it missaaniipput.
Nassiussanik ingerlaartitsineq
uuttussagaanni Nuup, Sisimiut Aasiaallu umiarsualivii nunatsinni annerpaapput. Umiarsualiviit pingasuusut ataatsimut nassiussat assartortagaat ukiumut 1 mio. m3-init annertunerupput, tassalu nassiussat tamarmiusut 70 pct.-init annertunerullutik.
Umiarsualiviit ilaasunik angallassiffiusuni Nuup, Sisimiut Ilulissallu umiarsualivii annerpaapput. Nuup umiarsualivia annersaavoq, ilaasut tamarmiusut 25 pct.-ii tassani umiarsuarmut ilaasut angalanertik naasarlugulu aallartittarpaat. Tassani nassiussat tamarmiusut 50 pct.-ii assartorneqartaramik.